Cedar Point

Mä ja Penny-pingviini

Otettiin omaalomaa koulusta viime eilen, koska tahottiin mennä Cedar Pointiin, joka on siis suuuuuri huvipuisto puolentoist tunnin ajomatkan päässä. Siel on toiseks eniten vuoristoratoja koko maailmassa ja kaikkii maailman nopeimpii ja suurimpii ja pisimpii jne. Haluttiin mennä viel ku on koulut, koska sit on siedettävät jonot. Kesällä jonot on kirjaimellisesti yhteen laitteeseen kolme tuntia. Oli luvattu tosi kuuma päivä mut siin samal sit ukkosta ja sadetta. Niitähän me saatiinki sit kolme kertaa päivän aikana. Sade ei haittaa niin paljoo kun ukkonen, koska joka ukkos kerran jälkeen pitää odottaa vähintään puol tuntia ennen, kun saa avata laitteet. Yhteen laitteeseen jonotettiin ukkosen takia kaks ja puol tuntia. Ehdittiin silti pari laitetta lukuunottamatta käydä kaikissa, mikä on siis tosi harvinaista. 

Vuoristoradat oli kans ihan eriluokkaa, kun Suomen. Ihan pelkästään muutamat alotusmäet oli aika hurjia. Ite en pelkää missään, joten olin ihan taivaassa. Yhdessä vuoristoradassa seistiin koko ajon ajan. Silmukka siinä laitteessa tuntu hassulta, mut muuten ei eroa oikeestaan huomannu. Onneks John ja Tyler halus mennä kaikkeen ni ei oll kavereista pulaa. Melanie me sit vaan aina raahattiin kaikkialle. Raukkaparka viihdytti kyl muo kun sen kiljunta välil kuulosti silt ku joku olis yrittäny tappaa sitä. Kyl se silti nauttis päivästä. 

Päivän kruunas, kun John voitti mulle ihan valtavan pingviinin. Siis mul oli vaikeuksii kantaa sitä, kun se oli niin iso. Kotiinajaessakin oli vähän jännää, koska tajuton myrsky, jouduttiin jopa pysähtymään tienvarteen muutamaan otteeseen, kun ei vaan nähny mitään. Samaan aikaan oli tornado varotus ja tulvavarotus. Enkä oo siis ikinä nähny niin upeita salamoita. Taivas välkkys koko ajan ja sellasii haarottuvia salamoita meni taivaalla. Ihan ku jostain kuvista. Valitettavast ei oikeen refleksit riittäny hyvien kuvien ottamiseen. 

Fiilis ruuan jälkeen

Dipping Dots jäätelöö

Vapaapudotus

Sateen lakkaamisen odottelua