Mun murheet johtuu joko siitä että on ilta tai siitä et mun kaverit on mulle niin tärkeitä. Se saattaa kyl johtua oikeastaan molemmista. Yks mun tän illan suurimmista murheista on pelko mun parhaitten kavereiden ja tietty poikaystävän menettämisest.
Tiedän et siihen lähtöön on viel iha kauheeeeest aikaa, mut oon ihan kauhee stressaaja, joten en voi olla miettimät kaikkee. Uskokaa muo, et oon kyl yrittäny kaikkeni, mut mikään ei auta. En meinaa saada öisin unta ku käyn päässäni kaikkii keskusteluja englanniks. On niin tuskaa.
Oon tänään tuskaillu mun kavereil kuinka pelkään, et ne unohtaa mut.. Jonkun mielestä ihan hassu ajatus, mut oikeesti vuodessa tapahtuu niin paljon, joten siin ajas voi mutki unohtaa. Tai ei ne muo silleen unohda unohda vaan pelkään, et sit ku tuun takasin niin ne vierastaa muo ja kaikki tuntuu vaivaantuneilt, enkä tajuu mitään niiden jutuista. Tuntuu et vuoden aikana ehtii tapahtuu niin paljon, et kun tuun takasin niin ne on kokenu ihan super paljon kaikkee kivaa yhdessä ja saatan tuntea itteni ulkopuoliseks. Toisaalt mun kaverit on niin ihanii et ajatus on vähän hassu.
Mun mielest on kauheeta ajatella sitä, et ne mun kaverit tulee samal taval kouluun ja elää elämäänsä niiin ku nytki, mut mä en vaan oo paikal. Mietin just sitä, et huomaaks ne et mä puutun porukast ja jos huomaa niin kuinka nopee ne tottuu siihen et muo ei oo.
Tuntuu ihan kauheelta, et jätän kaiken ja hyppään ihan uuteen elämään, jossa en tunne ketään ja kaikki on ihan vierasta. Muo ihan oikeesti suorastaan pelottaa, miten selviin siel, mut onneks mul on kans semmone pieni hyvä jännitys siitä et pääsee kokeen jotain ihan uutta. Tunteet on nyt aika ristiriitasia.
On ollu kyl iha mahtava syksy koulus ja tuun ikävöimään kaikkii niin pal. Viel ku vietän niitten kaa niin pal enne matkaa ni en voi kuvitellakaa kuin tärkei ne kaikki on sit. On ollu niin ihanii syyspäivii, mut talvi tekee tuloaan. Ostin tänään bussikortin, jottei jää pääse yllättää.
 |
| kuvailuu ihanan aurinkoisena syyspäivänä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti