Christmas

Oi niin ihanaa ku on joulu ja ollaan perheen kaa. Kyl mul vähä haikee olo oli ennen jouluaattoa, kun miettisin, että ens vuonna en oo täällä viettämässä joulua ja meijän perheessä joulu on tosi ihana perhejuhla. Sain ihan ylisöpöjä joululahjoja. Mun pikkusisko anto mulle lahjaksi ison pehmolelupingviinin, joka me nimettiin Pippiniks. Oon kulkenu koko illan mun Pippinin kaa, ihanat tossukat ja villapaita päällä. 

Sain muuten SLEP-testistä 86/100 pistettä. Oon ylpee ittestäni et selvisin siit noinkin hyvin. 

Lämmintä ja ihanaa joulua vielä kaikille. Syökää paljon laatikoita pus pus <3

Pääsin läpi

Sain tosiaan viestin, jossa kerrottiin, että olen läpäissyt SLEP-testin. Jos kiinnostaa tarkemmin ne tulokset ni pitää tiedustella lisää. Tietty muo kiinnostaa tietää enemmän joten mä laitoin sille naiselle sähköpostia, et mitäs sain niist tehtävist. Kerron sit myöhemin tarkemmin ne tulokset

Viimisiä päivä viedään koulussa ja pian pääsee lomailemaan. Nyt huomaa, että lukio on ollu yllättävän rankaa ja oon todellaki loman tarpeessa. Olin ajatellu et lukio olis paljon vaikeempaa ja anumerot laskis hirveesti, mut ei lukio viel ainakaa oo osoittautunut ylitsepääsemättömän vaikeeks. Oon saanu kurssiarvosanoina ainoastaan kaksi 8 ja yehn 10 ja loput on ollut 9. Onneks ei tarvi ruveta mitään numeroo korottamaan, koska en todelakaan jaksais opiskella joululomal.

Jani halus kertoo, et sillä on tosi vaikeeta kemian suhteen. Tosiaan kirjottelen tätä atk-tunnil, koska ei jaksa tehä niit tehtävii tällee ensimmäisenä aamulla. Lukios on oikeestaa tosi hauksaa. MAtikantunnit on aina niin laadukkati kuten kuvast näkyy :D

Punaista hiusta

Tosiaan vaihtarijutuis ei oo tapahtunu mitään uutta, jote ei oo mitään mielenkiintosta kerrottavaa. Maanantaina meen ottamaan rokotuksia terveydenhoitajalle ja sen ehkä vois laskea vaihtarijutuks. Meen tosiaan ottamaan menveon ja A ja B hepatiitin. Ui ui sit on käsi pipi :(

Mut joulu on kovaa vauhtii tulos ja enää viikko koulu jäljel. Hui ku aika onki menny nopeesti. Suorastaan hirvittää ku syksy on menny niin nopee, et hui ku nopeesti se lähtöpäivä tuleekaan. Sain muuten enkun ykköskurssista 9. Oon niin ylpee koska oon tsempannu niin pal enkus.

Läheisteni järkytykseks värjäsin hiukseni kuparin värisiks. Kävin torstaina kampaajal ja kampaaja saikin iavan ihanan värin luotua. Hiukanliukuvärjättiin, jottei pää olisi niin hohtava. Valitettavast kuvat vääristää aikas paljon tota värii ja näyttän aika punaselt, mut oikeesti väri on oranssimpi. Ei tähän vielä ihan oo tottunu, mutta pikkuhiljaa. Poikaystäväni mielestä näytän menninkäiseltä, mut menninkäisethän on iha söpöjä. Kiitti äiti kun annoit luavn punaisiin hiuksiin <3 Oon niin rakastunu näihin :)

Talvi on taas talvi on taas kattilat täynnä puuroo...

Talvi on vihdoin tullu tänne JEE JEE! Rakastan talvea, koska sillon on kaunista ja voi mennä lautailee <3 Tulee niin iloseks kun kattoo ulos ja siel on ihanan valkoista. Ulkona on kans paljon valoisampaa. Tuntuu niin paljon jouluuulta kun on joulu. Otettiin mun siskon kanssa ekoja talvikuvia. Valitettavasti suurin osa kuvista tärähti aivan liikaa joten oli hieman turha reissu, mut kivaa oli puspus sisko rakas <3

Ihanaa kun voi vaiks saada nukuttua yöllä, kun SLEP-testistä on nyt selvitty. Oli se aika paha loppujen lopuks. Aluks se tuntus tosi helpolta ja oli ihan semmonen olo, et eihän tää ollutkaan paha. Luetunymmärtämisen kolme viimeistä tekstiä olivat kuitenkin ihan hepreaa mulle. No kyllä se varmaan niin hyvin meni ettei ne mua siellä eskariin laita kielitaitoni vuoksi. Testi oli todella rankka, koska se oli niin paljon pidempi verrattuna normaaliin lukion enkunkokeeseen. Välillä joku kohta kuuntelussa meni ohi vain koska ei jaksanut enää keskittyä :(

Mun mielest oli lohduttavaa, että se testin valvoja kertos, että hänellä oli ollut enkku 6 todistuksessa kun oli itse mennyt vaihtoon ja oli siellä hyvin pärjännyt ja nyt hän opettaa enkkuluokkaa. Ei mua siis oo tuhoon tuomittu, vaikka en peruskoulussa englannin opiskeluun panostanut. Tietenkin lukiossa olisi helpompaa, jos jotain osaisi.

Menin ihan sokkiin kun testin jälkeen yksi toinen vaihtari sanos mul sillee "hei sä kirjotat sitä blogii". Tuli ihan epäuskonen olo et joku oikeest lukee tätä :DDD Niin hassu ajatus, kun kummiski lähinnä omaksi terapiakseni kirjottelen tätä ja jotta sit tuttujen on helpompi seurata elämääni Jenkeissä.

"Oot sit mun puuttuva palanen"

En saa unta millään joten aattelin vähä kirjotella mun ajatuksii ennen kun unohdan ne :D

Mä oon nyt jo itkeny sitä et joudun jättämään mun perheen ja poikaystvän tänne Suomeen. Mä en ees haluu ajatella sitä hetkee kun pitää oikeesti jättää ne hyvästit kaikille mulle rakkaille ihmisille. Mä tuun itkemään silmät päästäni. Onneks siihe on kuiteski viel niin pitkä aika. En muute pysty kuuntelemaan sitä Maailman toisella puolen, koska muo rupee heti itkettämään ku mietin et oikeest oon sit tosi kaukana.

Sain täs pimeinä tunteina loistavan ajatuksen, jolla saan itteni takuuvarmasti itkemään ja ikävöimään Suomeen ku oon vaihdossa. Pyydän joululahjaks 5 vuoden päiväkirjaa ni sit kevätpuolella vaihdossa kun luen niitä mun ens kevään juttuja ni mul tulee ikävä tänne ja sit se on ihanaa et mul on blogin, kuvien ja kaikkien ihanien muistojen lisäksi se päiväkrja, jossa on joka päivältä pieniä juttuja mun vaihdosta. Sitä on sit joskus aikuisena jälkeenpäin kiva lukee.

Viikonloppuna juttelin mun poikaystävän kaa vaihdosta ja just siit et kuin kauhee ikävä tulee. Asuuhan se nyt jo opistol niin et nähää vaan viikonloppusin mut ei se oo mitään verrattuna siihe mitä sillo tulee olee. Se kummsikin sano et se on mulle ihan eri juttu ku mä saan ihan uuden perheen ja kaikki on ihan uutta ni en tavallaan homaa sitä et se puuttuu mun elämästä, kun se sen sijaan jää tänne ja se huomaa sen puuttuvan palasen, koska se pyörii samoissa kuvioissa ja se tulee tänne ja miettii mitä se tekee ku en ookkaa tääl sen viikonloppuseurana Vasta seuraavana iltana tajsuin, et asiahan on oikeestaa aika kaks piippunen, koska mulle taitaa kuitenki tulla rankempaa, koska multahan viedään kaikki tuttu ja turvallinen. Mulla ei oo siellä tuttuja päivärutiineja, perhettä, kavereita, poikaystävää, kieltä, ruokaa, sänkyä, tavaroita ja lemmikkejä. Ei sitä ees osaa ajatella kuinka paljon uutta tulee kun menee sinne jonnekkin kauas. Ehkä olis parempi ettei sitä niin paljoa pohdtis.

Meen huomenna terkkarille kysyy et onko mahdollsita koulun kautta saada joitain tarvittavia rokotteita. Huomenna on myös SLEP-testi, jota stressaan todella todella paljon. Loppuun viel viimisii syksyn fiilistely kuvii joita siskon kaa otettiin ennen Antti-tuiskua :D