maanantai 30. syyskuuta 2013

Ohio State University Marching Band

Hei oon hengissä, vaikka en ookkaan postaillu. Aikaa vaan ei jotenkaan millään löydy ja kuviakaan ei oo yhtään, mut yritän saada jotain kivaa kokonaisvaltasta postausta aikaseks, mut haluun nyt jakaa tän upeen kokemuksen kailil.

Tosiaan tähän mennes mahtavin juttu, mitä mul on tapahtunu oli kun meijän marching band kutsuttiin vierailevaks high school bandiks Ohion parhaan marhing bandin Ohio State Universityn eli OSU:n skull sessioniin. Se on siis sellanen tavallaan konsertti ennen varsinaista peliä. Se oli siis äärettömän iso juttu, et päästiin sinne soittamaan. Oltiin vähän niinku niiden lämppäreitä, et soitettiin ennen nidien saapumista, mut sit saatiin soittaa yks biisi OSU:lle ja se oli ihan uskomatonta. Koko OSU käänty meitä kohti ja ne heilutti käsiä pään päällä ja fiilisteli ku soitettiin Don't Stop Believing. Ei sitä fiilistä oikeen pysty sanoin kuvaamaan. Se oli sellanen juttu, joka tapahtuu mul vaan kerran elämäni aikana ja just niitä kokemuksia tulin tänne hakemaan. Sen jälkeen ku OSU lopetti soittamisen osa niist jäsenist tuli juttelemaan meijän kaa ja bändin Kiss rumpali tuli ottamaan yhteiskuvan meijän marching bandin kaa. Mun host sisko oli yks huoltajista siellä retkellä, joten otettiin yhteiskuva OSU:n drumm majorin kaa. Se oli kyl ihan uskomaton drumm major ja kaikenlisäks hyvännäkönen. OSU on siis oikeesti parhaimpii marching bandei maailmassa ja jotta sä pääset soittamaan siihen ni sun pitää haastaa joku toinen soittaja ja todistaa et sä oot parempi. Tässä linkki, jos haluutte nähä mitä marching band voi olla, kun se tehään täydellisesti ja tästä pääse kattomaan videota lauantaisesta skull sessionista, jos joku haluu nähä ku soitetaan ja et millanen se tilaisuus oikeesti oli.

Tää oli nyt vähä tämmönen surullinen postaus, mut mä yrtiän panostaa seuraavan enemmän :D






perjantai 20. syyskuuta 2013

Kouluruoka

Meijän koulussa on ilmanen lämmin kouluruoka afs-oppilaille, joten jos unohdan ottaa eväät tai meil ei oo mitään, mitä ottaa evääks, joudun syömään surullisen kuuluisaa amerikkalaista kouluruokaa. Siel on siis erilaisii vaihtoehtoi jokapäivä. Jokapäivä on kuitenkin chincken sandwich vaihtoehtona ja sen mä otankin useimmiten, koska muu ruokao n niin epämäärästä. Mä oon nyt täl viikol syöny jokapäivä koulun ruokaa, joten saatte hienoi kuvii meijän ruuasta.

Meil on siis neljää eri maitoo: suklaamaito, mansikkamaito, normaali ja rasvaton. Noit rasvattomii on aina vaan muutama ja siks välil joudun tyytyy normaaliin. Oon myös maistanu masikkaa ja suklaata mut ne on kauheita.

Meil oli kerran bataattiranskiksii ja leipätikkuja ja se oli kaikkist kauheint. Ne ranskikset oli kauheen mausteisii ja siis leipätikut oli käytännös raakaaleipää, jonka sisäl oli juustoo. Yhtenä päivänä oli niinku nachoi joiden sisäl oli juusto ja jotain muuta epämääräst. Kyl sen nyt söi mut ei se hyvää ollu.

Ne päivät jollon on anasta on ihan helmee, mut ne päivät on aika harvas. Tänään oli kananugettei, ananst ja sämpylä. Se oli ihan jees. Mut mul on ihan oikeesti ikävä kouluruokaa suomessa! Niin ja pahoittelen kuvien laatuu, mut ne on otettu mun vanhalla kännykällä ja siin on tosi huono kamera.









sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Weekend with Afs-student

Meillä oli tosiaan yönyli kestävä orientaatio. Meit oli joku 20 vaihtarii ja kaikki tän lähia alueen vaihtareita. Se leiri oli siel kirkos mis käyn sunnuntaisin ja se oli vähän hassuu ,mut ei haitannu menoo ollenkaan. Meil oli sellasii tylsii sessioita pienissä ryhmissä, joissa keskusteltiin kaikenlaist, mut onneks mun ryhmä oli tosi chilli ni suurimmaks osaks vaan juteltiin kaikkee et miten kenelki menee ja meil oli iha hauskaa. Tääl on nyt vaihtarei, jotka on ollu yli kuukauden tääl niinku mä, sit on vaihtarei jotka on ollu pari vikkoo ja sit vaihtarei jotka saapus torstaina. Meijän kouluun tuli uus vaihtari, poika espanjasta, ja se on kyl tosi kiva tyyppi. Tuun muutenkin tosi hyvin toimeen noiden meijän koulun vaihtareiden kaa.

Tehtiin myös kaikki sellaset paidat joihin piti piirtää kirjottaa oman maan lipun väreillä niinku kirjaimista AFS niinku itteään kuvaavat jutut ja mähän fiksuna tyttönä kirjotin Attractive Finnish Student. Se oli tosi hauskaa ja tehtiin niit tosi tosi kauan, ku kaikki oli niin innsoissaan siit. Sen jälkeen mentiin pelaa pihalle kick ballia. Se oli niin hauskaa. Se on vähän niinku baseballia, mut siin sen pallo luömisen sijaan pitääkin potkasta sitä. Se oli niin pal helpompaa ku baseball. Sen jälkeen vaan hengailtiin ja juteltiin porukois. Oli ihanaa huomata et kaikil oli smanalaisii ajatuksii ja tuntemuksii.

Käytiin kans kävelyllä ja kattomassa co lakesii ja se on siis se paikka, jossa hengaan usein iltasin ja siis siel on niin kaunista. En oollu enne käyny siel päiväsaikaan ja siel oli kyl kaunista sillonki, vaiks enemmän tykkään pimeällä, ku siel on kauniita valoja sillon. Sen jälkeen meil oli hauska kilpailu, jossa piti rakentaa mahdollisimman korkee torni käyttäen apuna vaan teippiä, pillejä ja sit niitten pillien laatikkoo, eikä saanu puhuu ollenkaan. Musta ei oikeestaan ollu mitään hyötyy, ku olin niin väsyny et hihittelin vaan ja leikkisin niil pilleil, mut ainaki mul oli hauskaa. Meijän tiimil oli toisiks korkein torni, et ei me ihan huonoi oltu.

Illan paras kohta oli ku mentiin pelaa ultimate frisbeetä ihan pimeel ja meil oli kaikil sellasii valotikkui, joita voi ostaa laivalt. Se oli niiiiiiin siistii. Se frisbee oli kans valaistu niil tikuil. Kaikil oli oman tiimin väriset tikut et tunnistettiin toisemme. Se oli oikeest niin hauskaa. Mä niin haluun tehä sitä jossain leirillä suomessakin. Mä onnistuin myös rikkomaan yhen tikun, joten ne nesteet purskahti tosi kivasti mun vaatteille ja naamalle, mut mitä välittämään pienistä.

Sunnuntai aamulla meil oli viel vähän orientaatioo ja sit tehtiin semmonen tosi iso juliste johon kaikki piirsi jotain oman maan väreil ja kirjotti kiitos omal äidinkielel. Oli kyl niin mahtava viikonloppu ja ku kaikki noi vaihtarit on ihan superkivoja ja sellasii ulospäinsuuntautunei. Tutustuin kans tosi pal paremmin oman koulun vaihtareihin ja se on tosi kiva juttu.






My team

The winners


Melanie thai girl and Wincyi Chinese girl

Ilaria Italy girl and Mariela from Chile



Our new spanish boy Aniceto


perjantai 13. syyskuuta 2013

Sleep overs with my liaison

AFS:l on säänto ettei vaihtari saa olla yhtään yöta yksin kotona, joten nyt kun mom joutus sairaalaan ja Kristy lähti Los Angelesiin ni mun piti menna Bonnien luo yöks. Aluks se harmitti muo, ku olin hirveen väsyny eikä olis huvittanu yhtään mennä toisen kämppään vaivaks, vaan olisin vaan halunnu röhjöttää kotona sohvalla. Loppuen lopuks mul oli kivaa.

Käytiin ekana syömässä ravintolassa nimelt Panera. Ollaan käyty siel aikasemminki ja siel on tajuttoman hyyvii salaattei, sandwichei, keittoi ja paniinei. Tänään tilasin pekoni-kalkkuna-leivän. Onks se oikeesti kalkkuna? Kuulostaa vaan jotenkin tosi väärältä. Onpa outoo, mut sen jälkeen mä menin Bonniel ja Bonnie lähti kirkol ku sil oli Bible study.

Näil on niin hieno koti, kolme kerrosta ja sit viel semonen kellari tai sellanen ja siis mul on tosi iso huone tääl, et ei huono yökyläily ja lisäks jääpala-automaatti, jäätee ja How I Met Your Mother-ohjelma oli aika mukavaa. Sit kävin hake kameran kotoota, joten otin näitten koiran Sanderin mukaan, koska se on mailman kiltein koira ja sen kaa on niin kiva käydä kävelyl. Ruven muutenkin ulkoiluttamaan sitä koulun jälkeen aina ku haluun. Näil on myös kaks kissaa ja toinen niist on rodultaan sellanen et sil on ylimääränen varvas, vähän niinku peukalo.

Mut huomen illal todennäkösesti pääsen takasin kotiin, koska momin pitäis päästä kotiin huomiseks. Tosiaan mom sai eilen veritulpan jalkaan ja sit sen jälkeen sil tuli jotain sydän ongelmii ni sil on tehty kaikkii testei, mut kaiken pitais olla nyt ihan hyvin.

Mulla oli Bonniella kauhee fiilistely ilta. Kuuntelin suomalaist musiikkii ja olin iha oih Suomi. Selasin kans mun blogii taakseppäin ja tuli niin ikävä kaikkee Suomes. Mul oli vaan niin mahtava vuos ennen tänne lähtöä ettei mitään rajaa. Launtai aamulla lähtö afs-orientaatioleirille. Siittä sit sunnuntaina :D










keskiviikko 11. syyskuuta 2013

9/11

Tänään tosiaan oli syyskuun 11. ja Suomessa kukaan ei sitä mitenkään huomioi, mut täällä se tietenkin on isompi juttu. Meillä aamun kuulutuksessa puhuttiin asiasta ja marching band harjotuksissa tehtiin mun mielest tosi hineo ele uhrien muistamiseks. Harjotusten lopuksi tosiaan laitettiin kaikki instrumentit pois ja meil oli sellanen valtava yhdysvaltojen lippu ja sit otettiin kaikki kiinni sen lipun reunoista ja mentiin istumaan maahan ja siis tosiaan se lippuhan ei saanu koskee ollenkaan maahan, joten se oli yhtä taiteiluu, mut onnistuttiin. Sen jälkeen Mr. Fudale eli se marching bandin johtaja luki artikkelin siit tapaturmast ja just kuin mont ihmist sillon kuoli jne jne. Lisäks oli viis nuorta, jotka luki tosi kauniita "runoja". Se oli jotenki tosi hienoo, ku kerrankin kaikki osas käyttäytyy ja se valtava lippu oli siin meijän keskellä ja kaikki teki yhteistyötä et saatiin se lippu pysymään ilmas. 

Muo kosketti eniten pätkä, jos puhuttiin siitä kuinka ajatellaan et aina tulee seuraava päivä eikä mitään tapahdu. Et voi ihan hyvin odottaa huomiseen et sanoo rakastavansa toista ja et mitä kaikkee oikeesti tekis jos tietäis et huomista ei tuukkaan. Se kosketti muo erityisesti, koska oon niin kaukana mulle tärkeistä ihmisitä, eikä oo mahdollisuutta halata niitä ihmisiä, mut silti vaiks oon kaukana ni rakastan teit mulle läheisii ihmisii ja toivon et kaikil on asiat hyvin. Muistakaa ettei huominen oo itsestäänselvyys!

Meijän koira sekos tänään ja kävi mun kimppuun ja nyt mun lemppari lökäreis on reikä. Yleensä saan sen rauhottumaan, ku se sekoo, mut tänään se oli ihan mahdoton ni mun oli pakko laittaa se häkkiin, vaiks olin kotona. Mä ajattelin et must saattais tulla kissa-koira-ihminen tääl mut mä oon vaan ehtist enemmän sitä mielt et koirat on kivoi niin kaua ku mun ei tarvi elää niiden kaa. Se muuten söi eilen meijän illallisen, joten jouduttiin tilaamaan pitsaa :DD Sillon tykkäsin siit iha semisti.




perjantai 6. syyskuuta 2013

Pian jo kuukaus

Mä oon nyt siis ollu tääl perheessä NELJÄ viikkoa. Se on niin paljon. Must tuntuukin jo et oon ollu tääl ikuisuuden ja et tää on mun elämää nyt. Mul on tullu sellasii havahtumisii et hei tää vuos ei kestä ikuisuuksii et nauti nyt täst jutust ja täst jutust. Erityisesti marching band ja airbrush on sellasii juttui et tuli sellanen olo, etten välttist tee näit enää ikin tän vuoden jälkeen ja marching band lopppuu jo jonkun seittämän viikon jälkeen, joten nautin nyt urakal.

Tänään oli taas peli ja se meni mun osalta ihan pieleen, koska mun paikka vaihdettiin keskiviikkona, joten mul on nyt uudet askeleet, eikä ollu tarpeeks aikaa opettaa niit askelii mul ni mä sit suurimmaks osaks vaan yritin matkii mitä muut tekee ja näyttää ees silt et osaan jotain. Ens viikolla  soitetaan kaks uutta biisii puoliajal ja siihen toiseen on ihan siaras koreografia.

Illal oltiin viettää iltaa porukal co lakel ja siel oli vaiks kuin mont peuraa ja käveltiin porukal metrin päähän yhtä peuraa ennen ku se lähti. En oo ikinä ollu niin lähellä peuraa. Kerran nähtiin semmonen babmi peura ja sen äiti kun oltiin autol Kristyn kaa. Oli kyl niin hienoo olla niin lähel peuraa, ku se on mun mielest kuiteski aika hieno eläin.

Rakastan airbruhingii. Se on ehdottomasti mun lemppari tunti koulus. En oo mikään hyvä piirtämään, mut ton homman osaan suhteellisen hyvin ja ku en oo ennen sitä kuiteskaan tehny ja siel on monta jotka on muo huonompii. On ihanaa, kun on aine jos voin olla yhtä hyvä kun muutki, vaiks oon vaihtari. Oon sillä niin turhautunu tunneil, ku alan jo ymmärtää kaiken, mitä tunneil puhutaan, mut en silti oo kykenevä vastaamaan opettajan kysymyksiin, koska en muista mitään termei. Me tehtiin anatomias ruumiinavaus suolakurkulle. Se oli just niin kummallist ku milt se kuulostaa. Me harjoteltiin ruumiavaus raportin kirjottamist, joten se opettaja oli askarrellu kaikil ryhmil suolakurkuist meil uhrit. Se oli tunkenu jaloiks ja käsiks sellaset pörröset rautalangat. En millään muista miten niit kutsutaan. Lisäks siihe oli laitettu luodinjäljiks muutama musta nuppineula ja hammastikku oli joku keppi, joka oli lävistäny sen. Se oli kyl hauska tunti.

Sit noist kuvist varmaan tajuutte et yks kuva on meijän pelist ja yks cheerleadereist. Sit on yks kuva toisen joukkueen marching bandist, jotka muuten yllätti tanssimal yhes kappalees. Yhes kuvas on meijän halftime drum major eli se heittää sellasen kepin yhen biisin aikana ja ottaa sen kiinni tai ainaki yrittää. Yhes kuvas näkyy kaks sellast sinimekkost tyttöö tos bändin edes ni ne on meijän majorettes eli sellaset tytöt jotka tanssii niiden keppien kaa. Meijän yks erikoisuus on toi kun noi isoimmat torvet tulee eteen ja sit ne tanssii niiden kaa. Siit on yks kuva ja täs on linkki videoon siit tanssist. Video on kylläkin harjotuksista, mut ei se varmaan haittaa. Se on yks ihan mun lemppari juttui, mitä soitetaan.



Vastustajan marching band


Halftime drum major

Long train runnin, jossa ne isoimmat torvet tanssii edes. En tiiä mikä niiden nimi on suomeks.

maanantai 2. syyskuuta 2013

Labour Day

Meil on siis hiukan pidempi viikonloppu, koska maanatai vapaa Labour Dayn takia. Kysyin miks sitä vietetän ni mul sanottiin et sil juhlistetaan kesän loppumist, mut mul on sellanen kutina et se ei oo oikee syy, koska mun käsittääkseni sitä vietetään niinku työmiesten juhlistamiseks.No mut pääasia on et meil on vaapaata.

Oli niin ihanaa ku sai nukkuu pitkään ja sit söin aamupalaks täysjyvä bagelin puutarhan vihannekset tuorejuustolla ja join appelliisinmehua. Mun vapaapäivä menee kylläkin anatomian ja matikan läksyjä tehdessä ja niistäessa. Oon siis kaks päivää ollu ihan hirveen flunssanen, mut nyt sentään olo on hiukan parempi kun eilen. Eilen oli kyl rankkaa, ku oli huono olo niin kaikki ärsytti ja olisin halunnu olla van kotona sairastamas, mut se olo meni ohi ja nyt kaikki on taas hyvin.

Mul on ollu viikonverran ongelmii mun jenkkikännykän kaa. Se on sammunu ihan omia aikojaan lakkaamatta. Mentiin sunnuntaina myymälään sanomaan et se on rikki. Ne myyjät piti muo ihan idioottina. Eka ne kysy mult et sammuuks se niin et se saammu sammuu vai pimeneeks se näyttö vaan. Katoin sitä myyjää sillee ei helkutti. Sit ne kysy et mitä mä teen ku se puhelin sammuu ja sanon et painan sitä nappulaa niin et se menee pääl. Sit se myyä kysyy mult et kai sä tiiät et jos painat sitä nappulaa tarpeeks pitkään ni se sammuttaa sen kännykän. Siin kohtaa tajsuin et ei täst tuu mitään noi myyjät on ihan idioottei. Ne sit totes et se kännykkä on ihan kunnos et se pitää vaan sammuttaa kerran päiväs et se kännykkä saa levätä.

Seuraavana päivänä se kännykkä sekos loppullisesti. Sitä ei voi enää käyttää ilman et se on laturis kiinni, koska se sammuu samantien, mut kun laittaa sen laturin kiinni ni se väittää et kännykän akku täynnä. Oisin sillo heti voinu sanoo niil myyjil et siin on akus vikaa, mut ku kerran alan ammattilaiset oli sitä meitl et se kännykkä on ihan kunnos ni ei sit. Nyt käytän mun suomi-kännykkää niin kaua et saan uuden kännykän tai noi korjaa ton.

Ai niin jätettiin meijän koira vapaaks sisäl ku lähettiin shoppailee ja se oli ollu ihan monsteri ja tuhonnu kaiken pitä oli löytäny ja siinä samassa meni myös mun tuoma Tatu ja Patu Suomi-kirja. Nyt on siit kirjast enää jäljellä muutama sivu eikä yhtään kokonaist sivuu. No mut se on vaan elämää :D